Ohita navigaatio

AKOL, SKO, TOOL-työhyvinvointihanke: loppuseminaari

AKOL, SKO, TOOL-työnhyvinvointihankkeen loppuseminaarissa pohdittiin työhyvinvoinnin merkitystä ammatillisen koulutuksen menestystekijänä

AKOL, SKO ja TOOL-työhyvinvointihankkeen loppuseminaari houkutteli paikalle kolmisenkymmentä opettajaa Akava-taloon 23.11.Tilaisuuden avasivat puheenjohtajat Ulla Kangasniemi, Maarit Rahkola ja Jarno Varteva. He kertoivat päivän ohjelmasta ja kertasivat hankkeen monipuolisia tapahtumia sekä Akava-talossa että verkossa. Hankkeen tavoite oli lisätä työhyvinvointia ja saada keinoja sen edistämiseen esimerkiksi Anna Perhon pitämässä ajanhallinta- tai Totti Karpelan puhejudo-koulutuksessa.

OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto kertoi kattavasti tämänhetkisestä työmarkkinatilanteesta ja eri koulutusalojen haasteista. Opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta opettajien ei, jolloin työelämän osaamisvaatimuksia on vaikeampi toteuttaa. Ammatilliset oppilaitokset eivät saa riittävästi rahaa perusopetukseen, jolloin opettajien on osallistuttava TKI-työhön ja maksulliseen palvelutoimintaan, mikä vähentää opetukseen ja ohjaukseen käytettävää aikaa. OAJ korostaa, että vain osaamisella ja koulutuksella saadaan talous kasvuun. Kun opettaja saa antaa riittävästi opetusta ja tukea opiskelijalle, pääsee kouluttautumaan ja saa työstään kilpailukykyistä palkkaa, se ei voi olla lisäämättä myös työhyvinvointia ja organisaation menestystä.

AMKE:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pani kuulijat pohtimaan, miten syntyy hyvinvoiva ammatillinen koulutus. Keskustelu kävi vilkkaana ja siinä korostui muun muassa ammattitaitoinen johtaminen. Puhuttiin esimerkiksi opiskelijoiden madaltuneesta kynnyksestä valittaa tai antaa huonoa palautetta, jolloin opettajan työaikaa kuluu valitusten käsittelyyn ja puolustautumiseen. Jos esihenkilöillä ei ole kokemusta opetustyöstä tai osaamista tulkita palautteita, opettaja voi joutua puhutteluun, saada huomautuksen tai varoituksen, vaikka palautteen taustalla olisikin huonosti voiva opiskelija, joka on purkanut kiukkuaan väärään kohteeseen. Keskustelussa peräänkuulutettiin opiskelijoiden, opiskelijajärjestöjen ja opettajien yhteistä dialogia ja yhteistyötä, mikä vahvistaa keskinäistä luottamusta lisäten koko työyhteisön hyvinvointia.

Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen valotti ammattikorkeakoulututkintojen määrien kasvua ja miten korkeakoulujen on hankittava rahoitusta tutkintojen suorittamiseen lukukausimaksujen, maksullisen palvelutoiminnan ja TKI-toiminnan avulla. Tutkintojen hinta on puolittunut, mutta opiskelijamäärä on kasvanut 35% viidessä vuodessa.  TKI-työtä tekevien määrä on kasvanut, mutta opetushenkilöstön määrä on laskenut. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, onko TKI-työ opettajalle ylimääräinen rasite. Monissa oppilaitoksissa TKI-työ ja opetustyö eivät kohtaa toisiaan. TKI-hankkeissa työskentelevät tulevat usein oppilaitoksen ulkopuolelta, mutta osa heistä opettaa kuitenkin sivutoimisesti. Osa jopa innostuu opettamisesta ja kouluttautuu opettajaksi. Hyvin onnistuessaan hankkeet palvelevat opetusta esimerkiksi oppimateriaalituotannossa, työelämäyhteyksien ylläpidossa ja opettajien osaamisen kehittämisessä. Tämä helpottaa opettajan työtä ja lisää työhyvinvointia.

Seminaarin koulutusosuudesta vastasi Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto aiheenaan työn merkityksellisyys työelämän muutoksessa. Aluksi hän kertoi taustastaan teoreettisen fysiikan opiskelijana, muusikkona ja yrittäjänä ja puhui sitten viime vuosien maailmaa mullistaneista tapahtumista. Molemmat osoittavat hyvin sen, että ei ole enää mahdollista ennakoida kovin kauas tulevaisuuteen. Koulutusputki ei ole välttämättä suora, vaan erilaiset osaamiset koulutuksesta, harrastuksista ja työstä voivat toimia keskenään sopusoinnussa ja johtaa menestykseen. Yhteiskunnan kriisit ja mullistukset pakottavat kaikki tekemään asioita eri tavalla ja hankkimaan uutta osaamista.

Hän korosti sisäisen motivaation, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta työpaikalla. Työpaikalla jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä ja tehdä ainakin jonkin verran asioita, jotka kokee itselleen tärkeiksi. Hän väittikin, että suurin stressin aiheuttaja ei ole työmäärä, vaan se, ettei pääse tekemään itselleen merkityksellisiä asioita. Muutoskartan ja mikromuutosten avulla pääsee alkuun, kuten miettimällä, miten arkea pitäisi muokata, jotta saisi tehtyä asioita, joihin sinulla on sisäistä motivaatiota. On tärkeätä olla myös osa työyhteisöä, jakaa ilot ja surut, auttaa ja saada apua. Mokaaminen on sallittua ja epäonnistumiset analysoidaan ja otetaan opiksi. Näin tehdään muun muassa Suomen johtavissa peliyrityksissä.

Koulutuksen toisessa osassa käsiteltiin tekoälyä – mitä se oikeastaan on. Kaikissa tekoälyratkaisuissa on käytetty tilastollisia menetelmiä. Tekoälyn tuottama sisältö on alisteinen sille, mitä ihminen sille tuottaa ja siksi on tärkeätä miettiä, miten pyyntöjä ja kysymyksiä syöttää tekoälylle. Tieto ja informaatio liikkuvat kiihtyvällä vauhdilla ja tekoäly on kasvattanut informaation jalostaminen uudelle tasolle. Esimerkiksi Chat GPT:ssä kielellinen malli voidaan purkaa numeroiksi ja kun siltä kysytään jotain, se valitsee tilastollisesti sopivammat sanat satunnaisalgoritmilla.  Monet perinteiset työt häviävät, mutta uusia syntyy. Töitä löytyy niille, jotka osaavat käyttää sujuvasti tekoälyä ja automaatiota. Oli lohdullista kuulla, että Järvilehto on aivan yhtä hämmästynyt muutoksen nopeudesta kuin me tavalliset pulliaisetkin. Hän toistikin useasti, että ”Tämän ei pitänyt olla mahdollista” ja kertoi jopa Piilaakson kuohuvan tekoälyn mullistuksessa.

Ammatillinen koulutus on haasteiden edessä, kun opiskelija-aines on yhä heterogeenisempi ja oppilaitosten tulostavoitteet ovat yhä korkeampia. Tekoäly on nyt vielä haastanut opettajia miettimään opetusta ja oppimisen testausta uudella tavalla. Tekoälystä voi kuitenkin olla valtavasti apua, kun saamme siihen opastusta ja lähdemme kokeilemaan sitä rohkeasti.  Oman opintojakson voi rakentaa tekoälyn avulla. Tekoälyn voi pyytää kuvittamaan tekstiä tai vaikkapa tekemään siitä sarjakuvan. Kurssin aineistosta voi rakentaa kurssibotin, joka auttaa opiskelijoita tai kertoo asiat ymmärrettävästi eri tasoisille opiskelijoille. Tekoälytutor on opiskelijan käytössä 24/7, vastaten kysymyksiin tai toimien juttukaverina. Tekoälyn käyttöä ei tule kieltää, vaan käyttää sitä oppimisen ja opettamisen tehostajana.

Seminaaripäivän päätti Stella Polaris Improvisaatioteatterin esiintyjät Niina Sillanpää ja Jussi Vatanen. Oli upeata seurata taitavien näyttelijöiden työtä antamiemme syötteiden pohjalta. Nauraminen lisää rentoutta ja hyvinvointia ja sitä saimme. Herkulliset cocktail-tarjottavat ja antoisat keskustelut kollegoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa saattoivat meidät kotimatkalle monipuolisen ja rikastuttavan päivän päätteeksi.

Kiitos AKOL, SKO ja TOOL hyvästä seminaaripäivästä ja hankkeesta!

Kirjoittaja:
Merja Öhman
lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu

Kuvat:
Maarit Rahkola

 

Uutiset

Uutiset

Jäsenkirje 6 / 2024

13.06.2024

Uutiset

Jäsenkirje 5 / 2024

27.05.2024

Tapahtumat

Tapahtuma | 25.6.2024

SuomiAreena 2024 Porissa

Tapahtuma | 9.8.2024

AktiiviOPET 2024 seminaari

Yhdistyksemme

Aikuisopettajien liitto AKOL ry:n tehtävänä on toimia aikuisopetuksen alalla toimivan jäsenistönsä oikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamiseksi sekä ammatillisen ja järjestöllisen osaamisen kehittämiseksi.

Yhdistyksemme toimintaa hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus. Aikuisopettajienliitossa on jäsenenä n. 1800 aikuisopettajaa ja -kouluttajaa jäsenyhdistyksissä.