Ohita navigaatio

Tammiseminaari 2020

Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari pidettiin Joensuun konservatoriolla 30.-31.1.2020. Kansalaisopistojen liitto on kansalais- ja työväenopistojen edunvalvontajärjestö. Tammiseminaari on suunnattu opistojen johdolle ja kaikille opistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Aikuisopettajien liitto tekee Kansalaisopistojen liiton kanssa yhteistyötä vapaan sivistystyön ja aikuisopettajuuden eteen. Sain olla mukana seminaarissa Aikuisopettajien liiton edustajana kolmatta kertaa ja innolla lähdin Joensuuhun, sillä edelliset seminaarit olivat olleet todella mielenkiintoisia ja antoisia. Tänäkin vuonna ohjelma oli runsas ja tiivis, puheenvuoroja alku- ja lopputervehdyksen välissä oli yhdeksän sekä lisäksi oli kaksi työpajaa. Kerron seminaarista muutaman teeman alla.

Vapaan sivistystyön alla on tutkimustietoa opistoista, historiasta, tulevaisuudesta, työhyvinvoinnista sekä ajankohtaiset kuulumiset.

Tutkimusavustaja Anna Jetsu Itä-Suomen yliopistosta kertoi Jyri Mannisen tutkimusryhmän julkaisusta: Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle: case Joensuu. (2019) Jyri Manninen on ollut aikaisemmin esittelemässä tutkimuksiaan kansalaisopiston opiskelijoista ja opintojen hyödyistä. Tiivistetysti voi sanoa, että kansalaisopiston kävijät ovat edullisia kuntalaisia, sillä he käyttävät vähemmän sote-palveluita lähtö- ja seurantatutkimuksen mukaan. Heillä tosin saattaa olla muutenkin hyvä elämäntilanne, kun harrastavat ja ovat aktiivisia ja kiinni ajassa olevia kansalaisia. Silti eniten hyötyivät heikommasta lähtötasosta aloittaneet opiskelijat.

Väitöstutkijat Jenni Pätäri ja Sini Teräsahde Tampereen yliopistosta esittelivät teosta: Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna – vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. (2019).  Teos on saatavana internetistä ilmaiseksi ja sen on kustantanut Vapaa sivistystyö ry. Tulevaisuus rakentuu historiatietoisuuden kautta.

Historian valossa tutkijat loivat lopuksi vapaalle sivistystyölle kolme skenaariota:

  1. hiipuva vapaa sivistystyö,
  2. jatkuva, järjestelmällistyvä ja neutraloituva vapaa sivistystyö,
  3. kestävä, vaikuttava ja uudistuva vapaa sivistystyö.

Koska tavoitteena on mieluummin uudistuva vapaa sivistystyö kuin taantuva, niin tutkijoiden ehdotuksena vapaassa sivistystyössä tulisi olla enemmän yhteiskunnallisia aineita ja tutkimuskeskustelua, eikä vapaata sivistystyötä tulisi viedä enempää koulumaiseen suuntaan. Opistotietoisuuden kirkastaminen ja kriittinen tarkastelu tukee tulevaisuuskuvaa. Teoksessa on myös edunvalvontaa ja hyvä osio tuntiopettajuudesta. Niitä ei käsitelty luennossa.

Uudistuva opisto

Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen OKKA -säätiöstä luennoi meille aiheesta uudistuva opisto ja kestävän tulevaisuuden haasteet. Laininen oli Tammiseminaarissa myös edellisvuonna Kouvolassa ja siitä jäi hyvä muisto, jonka pohjalta tein materiaalia SuomiAreenaan kestävästä kehityksestä kierrätyspunontapajaan. Hän oli uudistanut esitystään pohjana Sitran julkistamat megatrendit 2020. Saimme konkreettisia esimerkkejä ylikuluttamisesta herätykseksi, esim. suomalainen kuluttaa 4-5 kertaa enemmän kestävään kulutukseen verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden kulutus on edelleen 80% energiankulutuksesta. Vain 8,6% globaaleista materiaalivirroista on kiertotalouden piirissä. Kyse on siis sivistyksestä, ihmisen suhteesta luontoon, teknologiaan ja talouteen. Nykyisin elämme heikon kestävyyden aikaan, sillä kehityksemme nojaa talouskasvuun luonnon siivellä. Pitäisi ajatella kestävästi eli vakaa talous syntyy elinvoimaisesta ekosysteemistä. Tavoitteena on kohtuuden etsiminen ja sitä varten tarvitsemme maailmansuhdetta uudistavaa oppimista. Hyvän elämän eväät ovat onnellisuus, mielekkyys ja hyvin eläminen. Siihen ei tarvita ihmettä eikä paljon rahaa, sillä keskituloisuuden jälkeen onnellisuus ei enää kasva, vaikka olisi suuretkin tulot ja varat. Ilmastomuutoksen hyväksi ei siis tarvitse luopua mistään, mikä kuuluu hyvään elämään. Ekososiaalinen sivistys on nyt se mantra, jota hoetaan. Vapaus, vastuu, kohtuullisuus ja ihmistenvälisyys ovat keskipisteet systeemiajattelussa, jossa inhimillisen elämän osa-alueet eivät ole irrallisia tai erotettavissa toisista ihmisistä tai luonnosta. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi löytyy osoitteesta: https://koulujaymparisto.fi/

Psykologian professori Marianna Virtanen Itä-Suomen yliopistosta kertoi meille, mitä on stressi ja työkyky ja esitti tutkittua tietoa työpaikan ratkaisuiksi. Aluksi professori kertoi, mitä stressi on, mihin sitä tarvitaan sekä, miten sitä hallitaan ja, miten se vaikuttaa terveyteen. Stressi ei ole diagnoosi, mutta se altistaa esim. sydänsairauksille, diabetekselle, keskivartalolihavuudelle ja masennukselle. Tutustuimme myös työkykytaloon, sillä professori on ollut työterveyslaitoksella töissä. Tarkasteltiin työpaikan stressin kuormitustekijöitä sekä johtamisongelmia.

Professori Marianna Virtanen kertoi stressistä ja työkyvystä

Valtiosihteeri Minna Kelhä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi meille ajankohtaiskuulumisia videoneuvotteluyhteyden avulla Helsingistä. Tärkeimpinä asioina vapaan sivistystyön kannalta on valmistelutyö VST-kurssien kirjautuminen Koski-järjestelmään 2021. Arviointi- ja osaamisperustaisuudesta on koulutusta tulossa ja Liikkuva koulu -hanke laajenee… liikkuva aikuinen, liikkuva Suomi ja ikiliikkuja. Monenlaisia tavoitteita piisaa vapaalle sivistystyölle.

Maahanmuuttokoulutusteema käsitti historiaa ja tutkimustietoa.

Arviointisuunnittelija Raisa Hievanen työskentelee Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (Karvi). Hän esitteli maahanmuuttajien koulutuspolkujen arviointia eli tuloksia UMAKO:sta (uusi maahanmuuttajien koulutus). Kuulimme ensimmäisiä alustavia arviointeja UMAKO:n, aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen toteutumisesta. 43 kansalaisopistoa on vastannut kyselyyn, jossa arvioidaan, kuinka maahanmuuttajien koulutus on onnistunut. Esiin nousi eniten TE-palveluiden yhteistyön ongelmat. Opistot eivät aina saaneet tietoa, ketä on tulossa koulutukseen jne. Paikkoja oli paikoin liian vähän ja toisilla paikkakunnilla liikaa. Pyrkimys oli tasa-arvoon, mutta maahanmuuttajia asuu eri alueilla eri määrä. Yhteistyön katsottiin kuitenkin sujuneen eri tahojen välillä hyvin. Nyt on menossa keskustelutilaisuuksia ja webinaareja eri alueilla ja loppuraportti tulee elokuussa 2020.

Apulaisrehtori Anne Rasskasov Helsingin työväenopistosta ja koulutusjohtaja Sirpa Rönkkö Helsingin aikuisopistosta kertoivat seminaarissa maahanmuuttajakoulutuksen lyhyestä historiasta kansalaisopistoissa eli kielikursseista kotoutumiseen. Luennossa esiteltiin opistojen maahanmuuttokoulutusta kautta aikojen. Aluksi kerrattiin Suomen maahanmuuton historiaa ja todettiin humanitäärisen maahanmuuton alkaneen 1970-luvulla. Ensin on opetettu vieraita kieliä suomalaisille, sitten suomea täällä työskenteleville tai asuville ulkomaalaisille ja nyt siis myös pakolaisille. Luento keskittyi koulutukseen 2010-luvulta alkaen. Vuonna 2018 kansalaisopistoissa annettiin maahanmuuttajille 84 000 opetustuntia 20 500 opiskelijalle ja näistä 90% oli kieliopintoja. Lopuksi todettiin, ettei mikään ole niin pysyvää kuin muutos, joten kansalaisopistot saavat jatkossakin olla hereillä ja muuntautumiskykyisiä.

Mitä muuta mielenkiintoista?

Jokaisessa käymässäni Tammiseminaarissa on ollut viestintää koskeva esitys, niin tälläkin kertaa. Viestintäyrittäjä Ville Moilanen Rookie Communications OY:stä luennoi otsikolla: Ketään ei oikeasti kiinnosta -puheenvuoro ihmisläheisen viestinnän ja markkinoinnin puolesta. Moilanen on Joensuun kaupungin entinen viestintäammattilainen. Hänen Rookie -firmansa tekee viestinnän vinkkivideoita Youtube-kanavalleen, niitä on julkaistu jo yli 600. Esitys oli viihdyttävä, informatiivinen ja konkreettinen. Saimme nähdä Joensuun kaupungin viestinnän esimerkkejä ja tilastotietoa, mitä näkyvyyttä niillä saavutettiin. Esimerkiksi viralliset tiedotteet Facebookissa saavuttivat muutama tuhat ihmistä, kun taas meemeistä tehdyt videoklipit yli satatuhatta ihmistä. Budjettikokouksen infoon oli liitetty raha-aiheinen Spotify-lista jne. Viestin läpimeno on pitkä ja kivinen tie, sillä huomio pitää ansaita tai ostaa. Rahallakaan ei välttämättä saavuteta tavoiteltua huomiota. Viestinnän tulee olla ihmisläheistä ei organisaatiokeskeistä. Huonoja esimerkkejä näimme opistojen vanhanaikaisesta viestinnästä ja saimme konkreettisia esimerkkejä hyvästä viestinnästä ja markkinoinnista. Ihmiset esiin, oli tärkein vinkki. Pönötyskuvien ja pitkien tekstien sijaan toimintaa, lyhyitä meneviä kuvatekstejä, puhekuplia jne. Alla hyvä muistutus, mitä kaikkea viestintään ja markkinointiin pitää hoitaa.

Viestintäyrittäjä Ville Moilainen

Kansalaisopistojen liiton tapahtumissa antoisinta antia ovat olleet pienryhmissä olevat työpajat. Työpajat liittyvät luentoihin ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin ja niissä työstetään aihetta eteenpäin ja saadaan vertaistukea. Aikuisopettajien liitto piti työpajaa työhyvinvoinnista opistoristeilyllä marraskuussa 2019. Tällä kertaa oli valittavana kuudesta pajasta kaksi itselle mieluisinta aihetta, joiden ympärillä työskenneltiin tunti. Kerron lyhyesti ensimmäisestä pajasta, joka oli keskustelutunti osaamisperustaisuudesta. Työpajaa vetivät KOL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja rehtori Petri Vahtera (Vantaan aikuisopisto). Aluksi oli alustus, sillä Vahtera on ollut Koski -työryhmässä, jossa tehtiin selvitystyötä ja valmisteltiin ehdotus jatkovalmisteluista. Selvityksessä korostettiin:

  1. VST ei saa menettäisi vapauttaan ja muuttua kouluksi.
  2. Koski ei sitoisi rahoitusperustaisuutta.
  3. Henkilötietojen keräys on jo tarvittavalla tasolla.
  4. Otetaan käyttöön opintopiste (27h).
  5. Opinnot on kuvattava osaamisperustaisesti.
  6. Arviointi on hyväksytty/hylätty (Hylättyä ei kirjata Koskeen).

Tämä olisi mahdollista jo 1.8.2021 alkaen. Jokainen opisto voi määritellä itse, mitä kursseja Koskeen menee ja opiskelija voi itse suostua tai kieltää merkinnän. Tavoitteena siis, että ilmoittautumisen yhteydessä ruksataan suostumus ja tiedot menevät kurssin jälkeen Koskeen automaattisesti tai manuaalisesti, miten siis järjestelmä valitaan. OPH kouluttaa ja webinaareja on tulossa. Osaamistavoitteet tulee määritellä ennen kurssia eli, mitä opiskelija osaa kurssin jälkeen minimitasolla, jotta kurssi voidaan merkitä hyväksytyksi. Arviointi ei vaadi virkaa. Koski-järjestelmään liittymisellä haetaan vapaan sivistystyön tekemän työn näkyväksi tekemistä ja tunnistamista/tunnustamista sekä arvostuksen nostamista.

Työpajassa oli vilkasta keskustelua ja porinaryhmiä muutaman kysymyksen ympärillä. Tavoitteena oli kerätä konkreettista tietoa ja tuntojamme liitolle jaettavaksi opistoille sekä OPH:lle selvitystyön lisäksi. Keskustelu oli aluksi melko epäilevää ja kielteistä, pelättiin valtavaa työmäärää ja koulumaisuutta. Eräs koulutuksen järjestäjä kertoi kokemuksistaan ja sanoi, että on ollut työlästä kokeiluvaiheessa. Yksi rehtori oli huolissaan tuntiopettajien työtaakasta. Osallistujat näkivät ehkä kielikurssit ainoina mahdollisina kursseina tähän systeemiin. Pidin puheenvuoron tuntiopettajan näkökulmasta ja vakuutin, että tässä on hyvät mahdollisuudet, jos systeemi saadaan toimivaksi ja automaattiseksi. Tavoitteena on opistotyön arvostus ja näkyvyys sekä tunnistaminen/tunnustaminen eli opiskelijoille mahdollisuus halutessaan saada lisäarvoa käymästään kurssista, siis opiskelijan etu. Tuntiopettajan työsopimukseen kuuluu kurssisuunnitelmien laadinta, tuntien suunnittelu ja valmistelu. Tähän vedoten tuntiopettajalle ei pitäisi tulla lisätyötä, jos kurssin kuvaus on laadittu osaamisperustaisesti eikä tekemisen kuvaksena. Toimistotyö kuuluu toki toimistolle. Itse käsityönopettajana en näe mitään estettä, miksei käsityökurssit menisi Koskeen myös. Tähän asti olen saanut kirjoittaa erillisen kuvauksen, jos joku on tarvinnut hyväksilukua varten todistuksen kurssista opintojen vapaavalintaisiin kursseihin. Tulevaisuudessa ammatillinen koulutuksen järjestäjä näkee Koskesta suoraan. Yritän itse suhtautua positiivisesti ja toivon, että valmistelu ja toteutus onnistuvat.

Seminaari oli tiivis ja antoisa. Ihana, että on koottu vapaan sivistystyön ajankohtaiset aiheet ja teemat valmiina eteen nautittavaksi. Kotiin lähetetyt diat auttavat palauttamaan mieleen tarvittaessa aiheet, ja niiden linkit helpottavat syventymistä teemaan. Soisin, että kansalaisopistojen muukin henkilökunta saa seminaarissa käynneiltä tietoa tapahtumasta ja aiheista, sillä tuoreimmat tutkimukset ja teemat tuovat meille kaikille sisältöä työhömme vapaan sivistystyön kentällä. Tässä blogissa on Aikuisopettajien liiton jäsenille tiivistetysti seminaariohjelma, toivottavasti siitä on hyötyä juuri sinulle.

Kaupungin vastaanotto oli taidemuseo Onnissa. Ihanaa oli nähdä lunta!

Mari Keituri, Aikuisopettajien liitto, hallituksen varajäsen

Yhdistyksemme

Aikuisopettajien liitto AKOL ry:n tehtävänä on toimia aikuisopetuksen alalla toimivan jäsenistönsä oikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamiseksi sekä ammatillisen ja järjestöllisen osaamisen kehittämiseksi.

Yhdistyksemme toimintaa hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus. Aikuisopettajienliitossa on jäsenenä n. 2300 aikuisopettajaa ja -kouluttajaa jäsenyhdistyksissä.