Vapaa sivistystyö - sivistyksen ja osaamisen kehittämisen lähteenä

Kaksikymmentäviisi vuotta vanhan lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Lain antamat tehtävät ovat edelleenkin varsin ajankohtaisia ja tärkeitä. Kansalaisopistojen toiminta tuottaa sivistystä ja hyvinvointia merkittävälle määrälle suomalaisia. Lain mukaan opetuksesta voidaan periä kohtuullisia maksuja, tällä hetkellä maksut voivat vaihdella saman sisältöisistä kursseista oppilaitoksittain lähes 100 %. Tämä saattaa eri alueille asuvat ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan ja heikentää varsinkin huonommassa taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuutta osallistua opetukseen. Kansalaisopistojen rakenteiden ja rahoituksen kehittämisestä tulee aloittaa selvitys.

On tarpeellista tiedostaa kansalaisopistojen yhteiskunnallisesti arvokkaan työn kääntöpuolena opetuksesta pääosin huolehtivien tuntiopettajien erittäin huonot työehdot. Tuntiopettajat palkataan pelkästään opistojen suhteellisen lyhyiden lukuvuosien ajaksi, joten opetuksen ulkopuolisen, työsopimuksettoman ajan toimeentulo tulee yleensä työttömyysturvan kautta. Lisäksi epävarmuus työn jatkuvuudesta ja määrästä on arkea tuntiopettajille, tulevan syksyn opetustuntimäärää ei välttämättä voida tietää etukäteen ja koko työn jatkuminen voi olla katkolla joka vuosi. Tämän, arvioilta muutamaa tuhatta opettajaa koskevan asian oikeudellinen ja moraalinen tarkastelu tulee olla osana rakenteiden ja rahoituksen kehittämistä.

Toissa vuonna kansalaisopistoissa tuli mahdolliseksi osaamisperustaisten kurssien järjestäminen sisältäen opintosuoritusten tallentamisen Koski-tietovarantoon (opintopolku.fi). Osaamisperustaiset kurssit ovat tervetullut lisä opistojen toimintaan, mutta osaamisperusteisuus ei saa viedä kansalaisopistojen opetusta pelkästään pisteytettyjen kurssien tarjoamiseen. Suoritettujen opintojen on oltava laadukkaasti suunniteltuja ja toteutettuja, tällöin myös muut oppilaitokset mielellään hyväksyvät opinnot osaksi opiskelijoiden tutkintoja. On tärkeätä säilyttää kansalaisopistojen toiminnassa mahdollisuus omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Kansalaisopistojen roolia maahanmuuttajakoulutuksessa tulee vahvistaa. Työvoimahallinnon järjestämät kotoutumiskoulutukset ovat pitkälti yksityisten koulutusyritysten temmellyskenttää, joiden kilpailutuksiin kansalaisopistojen on lähes mahdotonta osallistua mm. kilpailuoikeudellisista syistä. On suoranaista tuhlausta jättää käyttämättä kansalaisopistoilla olevaa laaja-alaista pedagogista osaamista, hyviä hallinnollisia resursseja ja varsinkin useiden opistojen omien opetustilojen järkevää käyttöä päiväaikoina.

Timo Junkala
AKOL ry hallitus