Tekoälystä työkalu ohjaamisen ja oppimisen tueksi? (TeKeT-hanke)

Digitaaliset oppimisalustat ovat käytössä yhä useammassa työyhteisössä ja organisaatiossa oppimis- ja kehittämistoiminnan tukena. Oppimisalustat tarjoavat myös tekoälyyn pohjautuvia toiminnallisuuksia kouluttajien ja kehittäjien tueksi.

Elämme työelämän murrosvaihetta, jossa oppimisen ja kehittämisen merkitys korostuu. Digitaalisilla oppimisalustoilla organisaation osaamista voi vahvistaa ajasta ja paikasta riippumatta. Alustat myös mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen, osallistumisen ja verkostoitumisen niin työyhteisön sisällä, kuin yli organisaatiorajojen.

Digitaalisten oppimisalustojen käyttöön liittyy myös haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä: Miten innostaa työntekijöitä osallistumaan? Miten lisätä oppimista tukevaa vuorovaikutteisuutta? Millaisia keinoja on runsaan ja polveilevan keskustelun jäsentämiseksi? Haasteiden ratkaisemiseksi oppimisalustoille on kehitetty erilaisia tekoälyyn pohjautuvia toiminnallisuuksia.

Tarkastelussa tekoälyn rooli ohjauksen ja oppimisen tukena

Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet työelämäkontekstissa tapahtuvassa oppimis- ja kehittämistoiminnassa ovat kiinnostuksen kohteena Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly työn kehittämisen tueksi (TeKet) -hankkeessa (2020-2022).

Tutkimme hankkeessa, millaista on tekoälyn ja ihmisen yhteispeli työntekijöiden ja -yhteisöjen osaamisen kehittämisessä. Olemme kiinnostuneita siitä, miten tekoälypohjaisten työkalujen käyttö ohjaa oppimista ja vuorovaikutusta digitaalisella oppimisalustalla sekä miten tekoälyn käyttö muuttaa kouluttajan ja kehittäjän työtä.

Aineisto kerätään kolmesta Howspace-oppimisalustalla toteutettavasta koulutus- ja kehittämisprosessista, joissa hyödynnetään oppimisalustan tekoälytoiminnallisuuksia. Aineistoa kerätään myös kaikille Howspace-oppimisalustaa hyödyntäville kouluttajille ja kehittäjille suunnatulla kyselyllä.

Kun puhumme hankkeessa hyödynnettävästä tekoälystä, tarkoitamme keskustelun tiivistämiseen, teemoittamiseen ja keskustelun tunnetilojen analysointiin tarkoitettuja tekoälyä hyödyntäviä toimintoja. Siis työkaluja, joiden on tarkoitus auttaa kouluttajaa tekemään selkoa keskustelusta ja ohjata osallistujia kohti heitä kiinnostavia sisältöjä.

Tekoäly pedagogisena työkaluna

Tutkimuksemme on vasta alussa ja koulutus- ja kehittämisprosessit käynnistysvaiheessa. Aiemmasta tutkimuksesta ja tutkittavia oppimisalustoja rakennettaessa on kuitenkin syntynyt jo joitakin oivalluksia.

Digitaalinen oppimisalusta ei ole tyhjä tila, vaan vuorovaikutus oppimisalustalla kytkeytyy aina osallistujien aikaisempiin kokemuksiin. Tekoälytoiminallisuudet tarjoavat vuorovaikutuksen tueksi uudenlaisia pedagogisia mahdollisuuksia. Pedagogisen suunnittelun merkitys korostuu ja se myös muotoutuu uudella tavalla, kun tekoäly halutaan valjastaa oppimisen tueksi.

Rakennettaessa koulutus- ja kehittämiskokonaisuuksia digitaalisille oppimisalustoille on pidettävä kirkkaana mielessä niin kokonais- kuin tehtäväkohtaiset oppimistavoitteet. Näiden oppimistavoitteiden tulee ohjata tekoälytoiminnallisuuksien käyttöä – ei päinvastoin.

Esimerkkinä tavoista, joilla tekoälytoiminnallisuudet tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tukea oppimista ja reflektointia on tekoälytiivistysten ja luokittelujen hyödyntäminen vuorovaikutuksen virittäjinä ja aloitteina. Keskustelua voi esimerkiksi syventää tekoälyn esiin nostamista teemoista tai tunnistaa työyhteisössä huolta aiheuttavia kysymyksiä. Toisaalta tekoäly-yhteenveto tarjoaa oivan pohjan, jota laajentamalla synnytetään yhteistä ymmärrystä kehitettävästä asiasta.

Kouluttajalle ja kehittäjälle digitaalisen oppimisalustan tekoälytoiminnallisuudet ovat ennen kaikkea pedagogisia työkaluja. Viisas kouluttaja kiinnittää huomiota ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön, valjastaa tekoälytoiminnot oppimisen ja reflektoinnin tueksi – ei tuottamaan valmiiksi pureksittuja ratkaisuja.

Anna-Leena Kurki, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Kirsi Yli-Kaitala, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos