Ohita navigaatio

Ammatillinen koulutus luo tulevaisuutta

Ammatillisessa koulutuksessa luodaan tulevaisuuden työntekijöitä sekä nuorista että aikuisista. Opetustyö on pyritty pitämään laadukkaana myös etäopetuksen aikana. Ammattitaidon hankkiminen ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä ammatillisessa koulutuksessa. Myös tämän kevään aikana valmistuu paljon opiskelijoita niin perustutkinnoista, ammattitutkinnoista kuin erikoisammattitutkinnoistakin korona-tilanteesta huolimatta. Osaamista hankitaan myös tutkintojen osista, joilla saadaan työelämään tärkeää ajantasaista osaamista. Osaaminen saavutetaan ammattitaitoisten opettajien johdolla.

Ammatilliseen koulutukseen on panostettava nyt ja tulevaisuudessa. Suomen nostamiseen koronan jälkeisestä tilasta tarvitaan ammattitaitoista työväkeä, ja sitä me ammatillisessa koulutuksessa tuotamme. Kevään etätyö on ollut opettajille (niin kuin opiskelijoillekin) monimuotoista. Siitä jää varmasti paljon myös hyvää. Ammatillinen koulutus tarvitsee kuitenkin lisäresurssia opetukseen ja ohjaukseen kaikilla tutkinnon tasoilla. Mahdollinen kevään aikana syntynyt osaamisvaje tulee kuroa umpeen heti syksyllä, mikäli lähiopetukseen vain päästään. Näin mahdollistetaan se, että opettajat voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin!

Ammatillisen koulutuksen vahvuuksia ovat joustavat opintopolut niin nuorille kuin aikuisillekin. Poistetaan turhat kivikot ja karikot polkujen edestä.

AKOL:n kysely etätyöstä

Aikuisopettajien liitto AKOL ry teki jäsenilleen kyselyn etätyöstä 30.3. – 3.4.2020. Tuolloin etäopetusta oltiin toteutettu noin parin viikon ajan. Kyselyn tulokset voit lukea täältä. Alla kerrotaan muutamia huomioita kyselyn tuloksista.

Kyselyyn vastasi lähes 400 opettajaa, joista ammatillisen koulutuksen opettajia oli noin 68%. Pureudumme etäopetukseen nimenomaan ammatillisessa koulutuksessa olevien opettajien näkökulmasta.

Opettajista 76% oli antanut jo tässä vaiheessa live-etäopetusta jonkin ohjelman kautta (Teams, Zoom jne.).

”Ensimmäisen viikon aikana otin yhteyttä oppilaisiin viestein/puhelimitse. Ja sitten on tulossa opetusvideoita jaettavaksi fb/insta/ youtube kautta.”

Opettajien kokemukset live-etäopetuksesta ovat olleet pääosin positiivisia ja vain mielikuvitus on ollut rajana opetukselle. Sen on kuitenkin koettu lisäävän työtä ja siten se on vaikuttanut paljon omaan jaksamiseen työssä. Suunnittelu, materiaalien tekeminen ja erityisesti opiskelijoiden tuottamien tehtävien arviointi vie nyt huomattavasti paljon enemmän aikaa kuin normaalissa opetuksessa. 55 prosenttia opettajista kertoi, että heidän työmääränsä lisääntyi 1 – 10 tunnilla. Tietotekniset taidot sekä opettajilla että opiskelijoilla vaihtelevat ja tästä on aiheutunut ainakin aluksi haasteita. Noin 60 prosenttia ammatillista opettajista kuitenkin koki omaavansa riittävät taidot etäopetukseen.

”Yhdessä opiskelijoiden kanssa on kokeiltu eri menetelmiä ja tapoja opiskella”.

”Haasteita on luonut välineiden toimivuus. Opiskelijat eivät ole tietotekniikan ammattilaisia, enkä kyllä itsekään. Kun ohjelmistot ovat hallinnassa ja välineet kunnossa, niin mukavaa vaihtelua. Haastavaa myös saada motivoitua opiskelijoita keskusteluun tai ryhmätöihin. Työmäärä ja kuormitus valtava. Tehtävien ja palautteiden ja arviointien määrä käsittämätön. Nyt, kun oppii pikkuhiljaa työskentelemään sillä tavoin, että kuormitus vähenee.”

Eräs haaste on ollut heikon kielitaidon omaavien opiskelijoiden opetus ja heidän mukana pitäminen etäopetuksessa. Tähän on auttanut pienet ryhmät ja yksilöohjaus. Pääosin opiskelijat ovat olleet motivoituneita oppimiseen. Opettajat ovat pitäneet parhaimpana videotapaamisia, joissa näkee opiskelijan.

”Vaikka kielitaitotaso on ollut heikohko esim. kotokoulutuksessa ja laitteena on ollut vain puhelin, on homma toiminut pienissä ryhmissä hyvin sekä opetuksessa että ohjauksessa”.

”Etäopetus sujuu hyvin, mutta on hyvä aikatauluttaa opetus etukäteen ja miettiä tauotukset sekä käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä, jotta mielenkiinto säilyy.”

Ammatillisilla opettajilla oli hyvä tilanne välineiden suhteen. Noin 98% ilmoitti, että käytettävissä on joko tietokone tai puhelin tai molemmat työnantajan puolesta. Työnantaja on myös tarjonnut koulutusta etäopetuksen saloihin 79 prosentille opettajista.

Harmaampi puoli ammatillisessa koulutuksessa näin etäopetuksen aikana ovat olleet YT-menettelyt, joista ilmoitti noin 25 % vastaajista (osuus lienee lisääntynyt tähän päivään mennessä). Lomautuksista on osittain joissain oppilaitoksissa jo päätetty ja toisissa asia on vasta vireillä. Toisaalta kentältä tullut viesti on, että opetus- ja ohjaustyö eivät ole lähteneet mihinkään, vaan päinvastoin ne ovat lisääntyneet.” Näissä tilanteissa lomautuksille ei ole perusteita.

Kyselyn perusteella on syytä antaa iso kiitos opettajille heittäytymisestä etäopetukseen.

Opettajan arkea etätyössä

Halusimme liittona kurkistaa myös opettajan etäopetukseen hieman tarkemmin. Pyysimme muutamien alojen opettajia kuvaamaan keskimääräistä etätyöpäiväänsä tai -aikaansa.

ICT-alan opettaja, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus:

Toimin tietotekniikan etäopetuksen parissa nyt seitsemättä viikkoa. Pieneksi yllätyksekseni olen nauttinut etäopetuksesta kovasti. Rauhallinen työympäristö ja ruuhkattomat aamut luovat mukavan seesteisen tunnelman päivän alkuun. Pakon sanelema uusien toimintamallien suunnittelu puolestaan motivoi ja tuo mukavaa vaihtelua arkeen.

Noin tuntia ennen opetuksen alkua istahdan koneen ääreen virittelemään etäopetusympäristöä. Varmistan, että välineistö on toimintakunnossa. Kaivan esiin tarvittavat materiaalit. Viimeistelen suunnitelmiani alkavan opetuksen suhteen. Noin varttia ennen opetuksen aikataulutettua alkua availen Teams-kokouksen. Tervehdin paikalla mahdollisesti jo olevat ja linjoille tulevat. Ennen opetuksen aloittamista varmistan, että kaikki saavat tavalla tai toisella äänensä kuuluviin: osaavat avata ja sulkea mikrofoninsa sekä kirjoittaa kokouksen keskusteluun.

Etäopetuksen haastavimmaksi asiaksi, mutta myös onnistumisen keskeisimmäksi kulmakiveksi olen nimennyt vuorovaikutteisuuden. Hyväksi havaitsemiani konsteja ovat mm. Forms-kyselyt tai kokouksen keskusteluun kirjatut kysymykset. Ne aktivoivat opiskelijoita ja toimivat hyvinä keskustelunavauksina. Mitä pidemmästä opetusrupeamasta on kyse, sitä enemmän teetän harjoituksia. Toisaalta harjoituksien vaikeustason kanssa saa olla kieli keskellä suuta, koska ei ole samanlaisia mahdollisuuksia pysyä perillä siitä, mitä opiskelijat ovat tekemässä. Luokassa kiertelen paljon ja neuvon tarvittaessa eteenpäin. Nyt apua saavat harjoitusten tekovaiheessa vain ne, jotka sitä pyytävät.

Toinen haaste on puutteet opiskelijoiden etäopiskeluympäristössä. Kaikilla ei ole optimaalisia välineitä, joten opetuksen suunnitteleminen siten, että siihen pystyy osallistumaan niin tietokoneen kuin kännykänkin kautta sekä mikillä että ilman, aiheuttaa ylimääräisiä harmaita hiuksia.

Muistuttelen itseäni selkeästä ja rauhallisesta puhetyylistä. Sen rooli korostuu etäopetuksessa. Vähintään yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota hiiren rauhalliseen liikkeeseen näytöllä. Kursoria olen myös suurentanut näkyvyyden varmistamiseksi. Videokuvaa en tyypillisesti pidä päällä opetuksen aikana. Otan sen yleensä mukaan vain keskustelua herätellessäni.

Sopiva tauotus on etäopetuksessa tärkeää. Olen pyrkinyt pitämään kiinni siitä, että tunnin kohdalla pidämme aina lyhyen tauon. Jos tästä tulee lipsahduksia, saa siitä yleensä palautetta. Ja tuleepa tauon aikana edistettyä myös kotiaskareita. Pyykkien ripustaminen tai tiskikoneen tyhjentäminen ovat hyvää taukojumppaa niin keholle kuin mielellekin.

Tällä reseptillä kohti seuraavaa etäopetuspäivää.

Opinto-ohjaaja, ammatillinen koulutus:

Opoilu korona-aikana on jatkunut vuodenaikaan nähden entisellään; jatko-opintojen ohjaukseen, valmistumisten varmisteluun ja yleiseen tsemppaukseen on mennyt aikaa ihan normaalisti. Erona aiempaan on, että kohtaamiset ovat etäkohtaamisia Teamsin tai puhelimen välityksellä. Ohjaustilanteesta jää totta kai paljon oleellista pois, kun en ole opiskelijan kanssa kasvokkain samassa tilassa, mutta toisaalta koen, että ohjaukset ovat olleet nyt tänä etäaikana jollain tavalla tehokkaampia. Perustelen tämän sillä, että opiskelijat ovat miettineet etukäteen perusteellisemmin, mistä haluavat keskustella ja mihin kysymyksiin tarvitsevat vastauksia. Koululla on helppo piipahtaa opon huoneessa keskeneräisempien kysymysten kanssa.

Opinto-ohjaajana olen aiempaa enemmän tehnyt yhteistyötä muiden kampusopojen, tutkinnonohjaajien ja esimerkiksi opintosihteereiden kanssa. Ilmeisesti opo tulee ensimmäisenä mieleen, kun pitää kysyä jotain, vaikkapa osaamisen tunnustamisiin liittyen. Kun luonnollinen keskusteluyhteys puuttuu, sähköpostin määrä on valtava ja joskus vie paljon aikaa selvittää kirjoitetun tekstin kautta, mistä on kysymys.

Uusia asioita ovat olleet huoltajien ja opiskelijoiden neuvominen siinä, kuinka tarkastaa opintosuoritusotteelta, mitä opintoja vielä puuttuu tai mitä voisi tehdä, jos opiskeluaikaa ja -energiaa tuntuu jäävän yli. Olen myös puhunut jaksamisesta opiskelijoille enemmän kuin ennen.

Opo tarvitsee hyvät laitteet yhteydenpitoon ja ohjaukseen.

Opiskelijatietojärjestelmät ovat myös uusi ja tässä etätilanteessa korostuva asia. On tärkeää, että jokainen, joka opiskelijan asioissa tekee jotain, kirjaa sovitut asiat ylös, jotta seuraava voi siitä sujuvasti jatkaa ja pääsee heti kartalle, mitä on sovittu. Järjestelmät teettävät tämän lisäksi muunkinlaista työtä, ja näissäkin tilanteissa opinto-ohjaaja on yllättävän tärkeässä roolissa.

Kaiken kaikkiaan töitä riittää entiseen malliin, vaikka lähiohjaustilanteet ovat jääneet pois, mutta tilalle on tullut lisääntynyt määrä etäkohtaamisia ja uusia tehtäviä.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opettaja, ammatillinen koulutus:

Omassa ryhmässäni on tällä hetkellä 17 opiskelijaa. Opetus tapahtuu pääasiassa Teamsin välityksellä. Joka päivä on opiskelijoille kaksi tuntia opetusta tai ohjausta eri opintojen aiheista ja näyttösuunnitelman tekemisestä. Opetuksessa ovat mukana myös WhatsApp ja Moodle.

Kuitenkin kaikista hienointa on nyt ollut se, että opiskelijat ovat tehneet osaamisen arviointeja Teamsin kautta. Meitä on arvioimassa opettaja ja työelämän edustaja. Reaaliaikaisesti näemme, kun opiskelija valmistaa kotiruokaa ja leipoo huomioiden erityisruokavaliot ja tutkinnonperusteiden kriteerit. Kullekin on varattu tähän aikaa kaksi tuntia.

Opiskelijat ovat halunneet, että oma opettaja on heihin yhteydessä joka päivä kysellen kuulumisia, vaikka minulla ei heille olisi opetusta.

Toisessa ryhmässä opiskelijoita on kuusi ja he ovat saaneet olla työelämässä oppimassa, joten myös näyttöjä olen päässyt ihan livenä seuraamaan työelämään. Ja ohjaamista teen puhelimitse.

Maahanmuuttajien suomen kielen opettaja, ravitsemisalan valmistavassa työvoimakoulutuksessa, ammatillinen oppilaitos:

Maaliskuun alku teoriatunnilla; joku aivastaa. Toinen kommentoi: Korona! Yleistä tirskuntaa. Parin päivän kuluttua katsotaan yskimisohjeita. Rauhoittelen opiskelijoilta, että syytä paniikkiin ei ole. Ilmeisesti muiden maiden median mielestä on.

Luokassa ennen koronaa.

To 12.3. klo 18.06: Oppilaitos tiedottaa Wilman kautta opiskelijoita, että koulu jatkuu normaalisti koronatilanteesta huolimatta. Lähetän lyhennetyn ja selkeän WhatsApp-ryhmäviestin opiskelijoilleni asiasta. Huhuja kuitenkin koulujen etäopetukseen siirtymisestä. Tutkin Teamsin käyttöohjeita.

Pe 13.3. klo 17.31: Uusi Wilma-viesti kaikille opiskelijoille. Selvennän jälleen opiskelijoille WhatsAppissa. ”Koulu jatkuu normaalisti” on ydinviesti. Lähes kaikilla on jo työssäoppimispaikka!

Viikonloppu la-su 14.-15.3.: Etsin netistä tietoa koronasta eri kielillä. Seuraan uutisia netistä ja telkkarista.

Su 15.3. klo 16.29: Oppilaitos tiedottaa, että huomisesta alkaen siirrytään etäopiskeluun. Laitan viestin WhatsAppissa ja selitän. Joku varmistaa, että ymmärsi oikein. Yksi kertoo, että työssäoppimispaikka on laitettu kiinni. Klo 17.15 varmistan, että kaikki ovat saaneet tiedon. Yksi ei vastaa. Luen koulun tiedotteita ja uutisia.

Ma 16.3.

klo 7.45 Työpaikalla. Menen heti luokkaan, jos joku opiskelija sattuisi kaikesta huolimatta paikalle. Avaan koneen ja alan laatia korvaavia tehtäviä alkavalle viikolle.

Klo 8.15. Ensimmäinen opiskelija laittaa WA:ssa huomenen toivotukset. Soitan jokaiselle ja kysyn, miten he toivovat saavansa etätehtävät. Päädytään paperiseen materiaaliin, koska kaikilla ei ole tietokonetta ja osa kokee digitaitonsa heikoiksi. Soitteluiden välissä laitan päivän etätehtävän kaikille: Kerro, mitä söit aamupalaksi ja oliko se terveellistä tai ei. WA-viestejä tulee nopeasti paljon ja kuvien kera. Laitan sähköpostia muille ryhmää opettaville. Yksi opiskelija, johon en saanut yhteyttä, käy koululla, koska ei ollut saanut viestejäni huonon nettiyhteyden vuoksi. Hän saa tiedon tilanteesta kollegaltani ja lähtee takaisin kotiin. Tiedotan kaikille, että ensi viikon tapahtumapäivä on peruttu. Surullisia hymiötä. Epäselvyyttä, voidaanko aloittaa työssäoppiminen kahden viikon kuluttua. Iltapäivällä saan tiedon, että opiskelijat voi kutsua pienryhmissä hakemaan tehtäviä.

Klo 15.20 lähetän kutsun tulla seuraavana päivänä kouluun. Illalla katson hallituksen tiedotustilaisuuden rajoitustoimista. Laitan opiskelijoille viestin kello 18.21, että kerron huomenna koulussa, mitä hallitus ohjeisti.

Ti 17.3.

Klo 7.30 Saavun työpaikalle toiseen toimipisteeseen, jossa pakkaan ja lähetän itselleni sisäisessä postissa etätyössä mahdollisesti tarvittavia papereita ja kirjoja. Kävelen toiseen toimipisteeseen ja alan viimeistellä tämän viikon etätehtäviä. Epäselvyyttä, saako opettajat tulla koululle huomisen jälkeen. Kopioin tehtävät ja varaan niihin takaisinpostituskuoret. Teen lainauslistan oppikirjoista, jotka annan koulun puolesta opiskelijoille lainaan etätyöskentelyn ajaksi. Luen sähköpostia ja intraa. Tietoa tulee vähitellen. Hieman ahdistaa tiedottomuus. Hoidan ulkomaan työmatkan peruuntumisen asioita. Palavereja perutaan ja siirretään etäyhteyksin pidettäviksi.

Klo 11.45 laitan opiskelijoille viestin, että menisivät heti pesemään kädet, kun kouluun saapuvat. Kaikki ovat paikalla, paljon huolestuneita kasvoja. En halua pidätellä heitä turhaan, vaan käymme hallituksen rajoitustoimet läpi ja jaan etätehtävät sekä annan niihin ohjeet. Kerron, että WhatsAppilla tai soittamalla saa kysyä apua. Lainakirjat vielä mukaan. Sovitaan, että joka päivä täytyy jokaisesta kuulua jotain ja tehtävät olla tehtyinä, jotta läsnäolomerkinnän saa. Aikomuksesta huolimatta emme ehdi harjoitella Teamsin käyttöä läppärikärryn koneilla. Siirrän etämateriaalit ryhmän OneDrive-kansioon, sillä osa osaa katsoa ne myös sieltä. Kotiin klo 17. Illalla vielä Teamsin käytön harjoittelua veljen kanssa.

Ke 18.3. Etätöissä kotona. Laitamme opiskelijoiden kanssa kuvia WA:ssa etätyöpisteistämme. Yksi postaa videon joutsenista lähijärvellä. Kysyn, tietävätkö, mikä lintu se on. Yksi veikkaa, että ankka. Minä laitan linkin, jossa on lisätietoa joutsenista. Pari kysymystä tehtävistä. Osallistun etänä Teams-koulutukseen. Saan paljon hyvää tietoa, kun osaan kysyä.

Opettajan kotikonttori.

Seuraan uutisia, viestittelen kollegojen kanssa tilanteesta, miten kukakin on sen ryhmiensä kanssa hoitanut. Alan tehdä seuraavan viikon etätehtäviä. Melko hyvällä mielellä, opiskelijat ovat aktiivisesti WA:ssa. Palaveri esimiehen ja lähikollegojen kanssa. Työssäoppiminen peruuntuu ja korvautuu pääasiassa suomen opetuksella. Hätäännyn, koska vuosityöaika on jo tapissa.

To 19.3. Etätöissä kotona. Minna Canthin päivästä kysymys opiskelijoille WA:iin. No nyt näyttää siltä, että työssäoppiminen toteutuukin. Tiedotan opiskelijoita, että bussit siirtyvät kesäaikatauluun. Lähetän linkin erikielisiin materiaaleihin koronasta. Jatkan seuraavan viikon etätehtävien tekoa. Viestintää ryhmän opon ja ammattiopettajan kanssa. Melko leppoisa päivä, vaikka WhatsApp kilisee.

Pe 20.3. Työpaikalla, koska täytyisi tehdä koulutussopimukset työssäoppimista varten. Soittelua työssäoppimispaikoille. Osa peruu paikan. Soittelen toisaalle. Saan jollekulle paikan. Kaikille ei vielä ole. Epätoivoa. Kirjoitan osalle jo sopimukset. Revin pari sopimusta. WA viesti opiskelijoille: Mikä on kevätpäiväntasaus? Uuden vuoden toivotuksia sitä tänään juhliville. Paljon vastauksia ja muita viestejä. Opiskelijat ovat hyvällä tuulella ja auringon paistetta luvassa. Ehkä tämä tästä.

Seuraava viikko menikin etätyötä ohjatessa ja erityisesti työssäoppimispaikkoja varmistaessa, uusia etsiessä ja koulutussopimuksia tehden. Yhden päivän opetin myös koulunkäynninohjaajaopiskelijoille monikulttuurisuutta Teamsin kautta kahdeksan tuntia Taukojumpat opetuksen lomassa olivat tervetullut lisä ainakin opelle!

Työssäoppimisen alettua ohjasin opiskelijoita etänä sekä korjasin monikulttuurisuuden tehtäviä. Vihdoin 2.4. alkoi vapaajakso, joka oli erilainen kotipainotteisuudellaan, mutta silti mukava.

YTO-aineiden opettaja, ruotsi ja englanti, ammatillinen koulutus:

Opetan YTO-aineiden ruotsia ja englantia. Ryhmät ovat suuruudeltaan 20 opiskelijaa tai enemmän. Opetus tapahtuu Teamsin kautta live-etäopetuksena koko ajan. Moodle on apuna eli siellä on materiaaleja ja tehtäviä.

Opetus on toiminut ihan hyvin, mutta teettää enemmän työtä, kun pitää viedä tehtäviä Moodleen. Pitemmän päälle ei kovin toimiva systeemi, kun suullinen jää vähemmälle opiskelussa.

Lisäksi opetus on yleensä yksinpuhelua, puuttuu se sosiaalinen tilanne. Sitä jää opettajana kaipaamaan. Mutta kaikkeen sitä ihminen taipuu, kun on pakko.

Opiskelijat ovat toisaalta tykänneet. Osalle sopii paremmin kuin hälisevän luokka, osa taas ei saa tehtyä tai pääse edes alkuun. Hyvin siis vaihtelevaa. Odotan vain, milloin opiskelijoille riittää eristys. Itselle riittäisi jo.

Opettajille hatun noston paikka tosiaan, kuinka hyvin on homma otettu haltuun ja hoidettu kiitettävästi.

Työpisteeni kotona. Maisemat vielä talviset etäopetuksen alkaessa.

Sähköalan opettaja, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

Etäopetukseen siirtyminen ns. ”lennosta” on tapahtunut meidän sähkö- ja automaatioasennusalan opetustiimissämme varsin värikkäästi, mutta kuitenkin ainakin omasta mielestämme niin hyvin kuin se vain on ollut tässä hetkessä mahdollista toteuttaa.

On ymmärrettävää, että puhtaasti verkkopohjainen opetus tuo mukanaan teknisiä ja pedagogisia haasteita ja näiden huomioiminen vaatii enemmän perehtymistä. Nyt jokainen on ratkaissut toteutuksiin liittyviä asioita nopeasti ja hieman omalla tavallaan.

Lyhyesti kerrottuna positiivisena on koettu ylipäätänsä etätyön tekemisen mahdollisuus ja verkko-opetuksen toteutus myös muunlaisena opetuksena kuin vain ja ainoastaan esimerkiksi Teamsin avulla vedettyinä live-luentoina. Lisäksi opiskelijoiden myönteinen palaute tällaisesta mahdollisuudesta edistää opintoja poikkeustilanteen vaikutuksista huolimatta ja etäopiskelu on koettu mielekkäänä ja se on antanut opettajalle voimia työn tekemiseen. Iloinen havainto on myös ollut se, että sellaiset opiskelijat, jotka ovat saattaneet olla hieman lähiopetuspäiviltä kadoksissa, ovat motivoituneet tekemään annettuja tehtäviä ja osallistumaan etätunteihin jopa lähipäiviä paremmin.

Etäopetuksen huono puoli on ehdottomasti sähköasennusalan oppimiseen oleellisesti liittyvä oppilaitoksessa ohjattuna toteutettu käytännönharjoittelun puute. Lisäksi haasteita ovat aiheuttaneet liian pitkiksi suunnitellut etäopetuspäivät, verkkopohjaiseen opetukseen täysin soveltuvan opetusmateriaalin puute sekä opiskelijoiden tasavertainen mahdollisuus opiskella etänä. Tämä näkyy mm. tietoteknisten välineiden puuttumisena ja välillä myös kokonaan mahdollisesti ”kadonneina” opiskelijoina.

Etäopetukseen tarvitaan usein iso tila kotona ja paljon materiaalia ympärille.

Lopuksi varmaan voi todeta, että osa näistä käytänteistä on tullut jäädäkseen ja toimivat jatkojalostettuina loistavasti, mutta sähköasennusalan opetukseen liittyen näin kokonaisvaltaisesti toteutettuna tämä on ollut toivottavasti vain ”ihan kiva kokeilu”😊.

Kiitos kaikille opettajille teksteistä. Kevät menee eteenpäin ja jäämme odottamaan valtioneuvoston päätöksiä etäopetuksesta loppukevään osalta. Toivottavasti viimeistään elokuussa pääsemme näkemään toisemme ”face to face”. Virtuaaliset halaukset kaikille siihen saakka ja voimia työhönne!

Kursivoidut tekstit ovat lainauksia kyselyn tuloksista sekä opettajien kuvauksia työpäivästä. Valokuvien julkaisuun on lupa.

Muistakaa pitää itsestänne ja hyvinvoinnistanne huolta!

Maarit Rahkola
Puheenjohtaja
AKOL ry

Yhdistyksemme

Aikuisopettajien liitto AKOL ry:n tehtävänä on toimia aikuisopetuksen alalla toimivan jäsenistönsä oikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamiseksi sekä ammatillisen ja järjestöllisen osaamisen kehittämiseksi.

Yhdistyksemme toimintaa hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus. Aikuisopettajienliitossa on jäsenenä n. 2000 aikuisopettajaa ja -kouluttajaa jäsenyhdistyksissä.